Eilen juoksulenkillä vastaani tuli henkilö, joka palautti mieleeni taannoisen mokani. Onneksi minulla oli nyt aurinkolasit päässä, eikä hän katsonut kohti!... taisi olla vielä kesä tai alku syksy, kun olin tavallisella juoksulenkilläni; kiersin rantaraittia. Edelläni 'juoksi' nainen, suurin piirtein ikäiseni .
Innostuin seuraamaan hänen juoksuaan ja ajattelin mielessäni ... onpa erikoinen tyyli ... hidasta juoksua, ei kun kävelyä ... juoksua sittenkin. - Ei, kyllä se on kävelyä ?
Saavutin hänet ja koska minulla oli juoksusta johtuen hyvin euforinen olo, heittäydyin tuttavalliseksi ja rupesin jututtamaan tätä tuiki tuntematonta naista.
Aloitin tietenkin ihan neutraalisti säästä, mutta heti seuraavaksi lipsahti
" Sulla on tosi kiva tyyli. Onko tuo sitä tehokävelyä, jota nyt on kovasti mainostettu täällä Oulussa? ... Olen kuullut siitä, mutta en ole päässyt kokeilemaan. Työkaverit kehui, että se on tehokasta."
Nainen katsoi minua hetken ja vastasi sitten hyvin asiallisesti "Kyllä tämä on minun tapani juosta, ja näin jaksan hyvin liikkua tunnin verran. Sitäpaitsi, olen jo sen verran iäkäs, että säästän näin myös jalkojani. "
En tarkalleen muista, mitä selitin ja miten yritin 'pestä kasvoni', mutta melko pikaisesti toivotin hänelle hyviä juoksuja ja jatkoin matkaani.
Voin sanoa vain, että VÄHÄN nolotti!
