Etiäisiä, sanoisivat mummot

Minulle sattuu usein, että aavistan hetkeä aikaisemmin jotakin, mitä kohta tapahtuu.

Mummot, siis minua vanhemmat, kutsuisivat niitä etiäisiksi.

Usein, vähän ennen kuin veljeni soittaa minulle Norjasta, ehdin purnata ääneen, ettei veli ole soittanut pitkään aikaan ... samassa puhelin soi ja kukapas sillä muu kuin kauan kaivattu velipoika.

Viimeksi eilen tuli taas yksi tällainen etiäinen:

Kiertelin kirpputoreja. Kerään Pentikin Halla sarjaa.
Menin myös kierrätyskeskukseen katsomaan mitä kaikkea sinne on kesän aikana kertynyt.

Seisoskelin astiahyllykön vierellä.

Siinä oli kaikenlaista kippoa ja kuppia. Kahvilautasia oli ainakin sataa sorttia.

Kääntelin niitä ja ajattelin siinä , että kumma ettei ole yhtään Pentikin lautasta.

Nostin yhdestä lautaspinosta kolmea ylimmäistä ... ja sielläpä oli Halla-sarjan kahvilautanen. Maalarinteipistä repäistyyn hintalappuseen oli kirjoitettu mustalla tussilla 1€.

Siinä se oli - yksi puuttuva lautanen.
Kiiruhdin tyytyväisenä kassalle.