Olen harrastanut rullaluistelua kauan, jo nuorena.
Ensimmäiset rullaluistimeni olivat tällaiset vanhanaikaiset, joita joskus vielä näkee kirpputoreilla ja kierrätyskeskuksissa.
Niihin verrattuna nykyiset ovat todella hyvät ja hienot.
Suojia en ole oppinut käyttämään, paisi kypärää ja rannesuojia.
Luistelen pitkiä matkoja ja nautin rauhallisesta menosta. Kutakuinkin olen pysynyt vielä pystyssä, yhtä noloa tilannetta lukuunottamatta.
Sattui nimittäin niin, että: Olin muutama juhannus taaksepäin aattona luistelmassa. Kaupunki oli hiljainen, koska ihmiset olivat lähteneet juhannuksen viettoon maalle.
Kaupan parkkipaikkakin oli tyhjä. Ainoastaan pari yksinäistä olutpulloa kökötti keskellä asfalttikenttää.
Tarkkana tyttönä ajattelin tietenkin korjata ne talteen.
Koska minulla ei tällä kertaa ollut sauvoja, nappasin pullot käteeni. Tarkkavaisuuteni herpaantui ja yhtäkkiä huomasin istuvani maassa sadevesikaivon kannella kaljapullo kummassakin kädessä.
Vaistomaisesti vilkaisin ympärilleni. Ajattelin - "Näkikö kukaan! "
Tietysti eräs vanhempi pariskunta osui juuri sopivasti päiväkävelyllään kohdalle. Kävelivät kohti ja näkivät tilanteesta vain 'lopputuloksen'!
Sain osakseni sääliviä katseita.
Jos silmät puhuisivat, ne olisivat sanoneet: "Voi, voi! Ei pitäisi ottaa! ...ei varsinkaan jos liikkuu luistimilla. Tuo on jo pahempaa kuin tankojuoppous ja vielä nainen..."
Kompuroin pystyyn, laitoin pullot sievästi kaupan seinustalle ja lähdin jatkamaan matkaani. Nauratti ja kenkutti!
Turvallisuus syistä käytän nykyisin aina sauvoja, että ei tule turhia houkutuksia ja kädetkin saavat liikettä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Viestisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.
Kiitos kommentistasi :)